Uusia kirjoituksia

Olen siirtynyt kirjoittelemaan ajatuksiani Kollega.fi -verkkolehden Coaching-palstalle. Tervetuloa seuraamaan!

Valoa ja iloa päiviisi toivotellen,

Sini

 

Löydä rohkeutesi muutoksen tekemiseen

Kaipaatko elämääsi muutosta? Haluaisitko tehdä enemmän itsellesi merkityksellisiä asioita – ehkä jopa työksesi? Mitä muutoksen tekeminen edellyttäisi?

Kun vuosi sitten siirryin yli 15 vuotta kestäneestä vakituisesta työsuhteesta toteuttamaan omia intohimojani yrittäjänä, sain vähän joka suunnalta kuulla olevani rohkea. Monet ovat tässä vuoden mittaan myös sanoneet, että haluaisivat itse tehdä jotain vastaavaa, jos vain uskaltaisivat.

Koska oma päällimmäinen tunteeni tuolloin vuosi takaperin kaiken uuden ja epävarman edessä oli aivan jotain muuta kuin rohkea, olen useasti miettinyt, mitä rohkeus ja uskaltaminen oikeastaan edes ovat. Kyseiset olotilat eivät ainakaan synny päättämällä, että ”Nyt olen rohkea ja uskallan!”. Asia on paljon monitahoisempi.

Tässä vaiheessa on hyvä ajankohta vilkaista peruutuspeiliin, joten käyn vähän lävitse omaa reittiäni alanvaihtajana. Haluan jakaa toimiviksi kokemani vaiheet kaikille teille, jotka haluatte löytää oman uskalluksenne muutoksen tekemiseen omalla urallanne.

Ja kaikille teille muillekin, jotka jo olette löytäneet itsellenne mieluisimman paikan työelämässä, haluan tuoda lisäinnostusta työyhteisönne myönteiseen vuorovaikutukseen, arvostavaan palautekulttuuriin ja moniin muihin työn merkitykselliseksi tekeviin asioihin Työyhteisön Hyvinvointiväylä -valmennussarjalla, jonka esitteen voi ladata tästä linkistä.

***********

Voit halutessasi käyttää alla olevaa kirjoitusta omalla matkallasi työkirjan tapaan vastailemalla eri kohdissa oleviin kysymyksiin rauhassa asioita pohtien. Jos johonkin kysymykseen on vaikea löytää vastausta, kysy itseltäsi: ”Jos sydämeni saisi päättää, mitä se vastaisi?” Vastauksissa nimittäin kannattaa kuunnella eniten intuitiotaan, koska tietoinen mieli (”järki”) usein pyrkii vastustamaan muutosta.

 

1.     Selvitä itsellesi, mitä oikeasti haluat

Jotta matkallasi olisi suunta, tarvitset päämäärän eli tavoitteen: Mitä kohti haluan edetä? Mitä asioita haluan elämääni lisää? Mitä kenties vähemmän? Millaisessa työssä pääsisin parhaiten käyttämään taitojani ja työskentelemään sellaisten asioiden parissa, jotka koen merkityksellisiksi? Mitä haluan olla 5 vuoden päästä? Entä kymmenen?

Olin jo pitkään miettinyt, että jossain vaiheessa haluaisin tehdä työkseni jotain, joka liittyisi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja muiden auttamiseen. En vain aluksi tiennyt, mitä se voisi kohdallani olla. Kunnes muutamia vuosia sitten pääsin työni kautta tutustumaan coachingiin, ja siinähän se sitten oli!

Itsellesi tärkeitä asioita voit kaivaa esiin esimerkiksi miettimällä: Mitä tekisin, jos en pelkäisi? Tai: Jos minulla olisi jo kaikkea, mitä tekisin? Pohdi sitten, mistä ammateista löytyy samoja elementtejä kuin mitä vastauksissasi oli. Esimerkiksi jos mieluiten ulkoilisit kaiket päivät ja nyt olet toimistohommissa, voisiko vaikka eräoppaan työ olla lähempänä omia intohimojasi?

2.     Tee itsellesi toimintasuunnitelma

Matka nykytilasta tavoitteeseen ei tapahdu hetkessä, ja siksi on hyvä laatia konkreettinen toimintasuunnitelma: Mitä muutoksia tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan? Onko kouluttauduttava uudelleen? Minkälaisessa tahdissa haluan edetä? Kenen apua tai tukea mahdollisesti tarvitsen matkallani? Pystynkö toteuttamaan muutoksen vaatimat asiat töiden ohessa vai tarvitaanko erityisjärjestelyitä? Tulisiko ensin kerätä säästöjä esimerkiksi opiskeluja varten? Mistä asioista olen valmis luopumaan?

Jotta voisin joskus päästä työskentelemään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parissa, halusin coachingin lisäksi oppia lisää ihmisen fysiologiasta, kuntoilusta, ravitsemuksesta, motivoinnista jne. Siksi otin toimintasuunnitelmaani kuntosaliohjaajan ja Personal Trainerin opinnot. Päätös opintojen aloittamisesta töiden ohessa ei ollut helppo, koska opiskelut söivät käytännössä kaiken vapaa-aikani vuoden ajan. Perheen tuki oli siis tärkeää, ja toimintasuunnitelman ensimmäinen vaihe olikin asian lobbaaminen kotona.

Koska opiskelujen aloittaminen oli iso askel kohti jotain uutta, se antoi valtavasti energiaa. Muistan vieläkin sen hyvänolontunteen, mikä vallitsi ajellessani ensimmäiselle lähiopetuspäivälle! Tuo fiilis siivitti läpi vuoden, vaikka usein jäin lukemaan muun perheen jo mentyä nukkumaan.

Jos oma tavoitteesi edellyttää useiden eri asioiden toteuttamista, tee jokaisesta oma toimintasuunnitelmansa. Välitavoitteita voi olla kymmeniä ja kokonaisuus voi kestää useita vuosia. Se ei haittaa, koska jo yksittäisenkin välitavoitteen saavuttaminen tuo aina lisää motivaatiota jatkaa eteenpäin.


3.     Ryhdy toimeen

Suunnitelmat eivät sellaisenaan vie mihinkään, vaan ne pitää ensin muuttaa tekemiseksi. Mikä on ensimmäinen askeleeni kohti tavoitetta? Milloin otan sen?

4.     Inspiroidu ja innostu lisää

Mitkä asiat innostavat ja motivoivat minua matkallani eniten? Mitkä asiat säilyttävät intoni myös heikompina hetkinä?

Vaikka tavoitteesi olisi kuinka kirkas ja toimintasuunnitelmasi aukoton, aina voi tulla eteen sellaisia päiviä, jolloin matka tuntuu liian pitkältä. Vinkki: Jo heti matkan alkutaipaleella kannattaa tilata Ilkka Koppelomäen Uskalla Innostua -viikkokirje. Minulle se tuli jo kauan ennen kuin uskalsin tehdä mitään tavoitteeni eteen, ja viikko viikolta usko omiin mahdollisuuksiin selvästi kasvoi innostavien ja oivalluttavien kirjoitusten myötä. Myös monet blogit saattavat tuoda lisämotivaatiota.

5.     Hakeudu kannustajien seuraan ja jätä ennakkoluulot omaan arvoonsa

Ketkä lähelläni ovat niitä, jotka kannustavat minua? Keiltä kaikilta toivon saavani tukea?

Puhumalla tavoitteestasi muille teet sen myös itsellesi näkyvämmäksi. Vetovoiman laki alkaa toimia, ja tekemäsi valinnat vievät pikkuhiljaa tavoitettasi kohti. Myös muiden tuki ja kannustus vievät asiaa eteenpäin. Coachingissa valmentaja näkee valmennettavan täynnä mahdollisuuksia. Niin tekevät myös monet lähelläsi olevat henkilöt. Usein muut näkevät mahdollisuutesi jopa selkeämmin kuin sinä itse, koska olemme yleensä itse itsellemme huomattavasti vaativampia kuin mitä toiset ihmiset ovat meitä kohtaan.

Älä lannistu, vaikka jotkut antaisivat myös kriittisyyden näkyä kommenteissaan. Taustalla saattavat vaikuttaa heidän omat pelkonsa tai hämmennyksensä siitä, että he itse haluaisivat tehdä jotain vastaavaa, mutta eivät (ainakaan vielä) jaksa nähdä vaivaa asian eteen. Tai sitten syynä on aito huoli siitä, miten tulet pärjäämään hypättyäsi uuteen ja tuntemattomaan. Kaikkien tarkoitus on varmasti pohjimmiltaan hyväksyttävä, mutta oman muutosprosessisi keskellä sinun ei kannata jäädä selittelemään omia valintojasi, vaan hakeutua mieluiten sellaiseen seuraan, jossa voit kokea omien valintojesi olevan hyväksyttyjä. Muut sopeutuvat asiaan kyllä aikanaan, ja muutoksen tapahduttua mahdollinen kritiikki häviää.

Minulla on ollut ihana tukijoukko ystävistä, tutuista ja tuntemattomistakin. Mutta on tässä matkan varrella tullut vastaan myös paljon ihmetystä ja hämmästelyä. Ja ihan ymmärrettävästi, koska kyllähän se vähän kummallista saattaa monien mielestä olla, että pankkibisneksessä työskentelevä varatuomari lähtee opiskelemaan Personal Traineriksi ja sitten vielä Life Coachiksi. Mutta kokonaisuus ratkaisee – itselleni valinnat ovat tavoitteen myötä olleet päivänselviä, ja koulutusyhdistelmien absurdius yleisten normien näkökulmasta hymyilyttää itseäkin. Taustan moninaisuus voi kuitenkin auttaa erottumaan markkinoilla, joten erikoiseltakin vaikuttavat intressiyhdistelmät voivat olla hyödyllisiä.

Kun olet sinut tavoitteesi ja sen saavuttamisen edellyttämien toimien kanssa, on ihan samantekevää, mitä muut asiasta mahdollisesti ajattelevat. Nauti matkasta hyvässä seurassa!

6.     Tunnista rajoittavat uskomuksesi ja nitistä ne

Jos asioiden eteneminen kaikesta yllämainitusta huolimatta junnaa paikoillaan, syynä saattavat olla rajoittavat uskomuksesi. Uskomukset voivat olla tiedostamattomia, mutta ne vaikuttavat tekemisen taustalla koko ajan.

Mitkä ovat rajoittavia uskomuksiani, jotka mahdollisesti sabotoivat etenemistäni?  Monet haikailevat muutosta elämäänsä, mutta heti sivulauseessa sanovat: ”Olen liian vanha.” Tai: ”Ei minulla ole aikaa.” Tai: ”Ei minulla ole varaa.” jne.

Rajoittavan uskomuksen nitistämiseksi voit kysyä itseltäsi ”Onko todella näin?” Ja: ”Onko asia muidenkin mielestä näin?” Ja: ”Onko aina näin?” Voit myös koittaa kääntää uskomuksesi kokonaan toisinpäin, ja kuulostella, miltä se silloin vaikuttaa: ”Minulla on vielä runsaasti vuosia jäljellä ennen eläkeikää (joten ehdin hyvin vaihtaa alaa).” Tai: ”Minulla on kaikki tarvittava aika käytössäni (kun järjestelen asiat tilanteen vaatimaan tärkeysjärjestykseen).” Tai: ”Minulla on kyllä varaa (koska voin ensin rauhassa kerätä säästöjä).”  Miltä asia nyt kuulostaa?

Kun opiskelin yliopistolla noin puoli elämänpituutta sitten, samaan aikaan eräälle kurssille osallistui yli 60-vuotias mies. Hän oli varmaan siinä vaiheessa jo tottunut vastailemaan ihmettelyihin, ja alkoi kysymättä kertomaan, kuinka hän aikoi siirtyä eläkeiän kynnyksellä työskentelemään lakimiehenä. Se tuntui silloin parikymppisenä jotenkin oudolta, mutta samalla ihailin kovasti moista energisyyttä. Ja koska mies vaikutti olevan niin innoissaan tulevasta uudesta ammatistaan, ei ulkopuoliselle jäänyt epäilystäkään, etteikö hänen suunnitelmansa tulisi toteutumaan.

Tuon kohtaamisen jälkeen ei ikä ole mielestäni koskaan voinut olla este isoillekaan muutoksille. Sen sijaan omaksi rajoittavaksi uskomuksekseni kehkeytyi ajatus siitä, ettei yliopistotutkinnon päälle kannata alkaa enempiä ammatteja opiskelemaan. Kuinka väärässä vielä muutamia vuosia sitten olinkaan!

7.     Jousta tarvittaessa

Miten suhtaudun asioihin, kun ne eivät etenekään haluamallani tavalla? Minkälaisista ajatuksista ammennan voimavaroja silloin, kun asiat eivät mene suunnitelmieni mukaan?

Kaikki ei tosiaan aina mene ihan siten kuin on alun perin suunnitellut. Tavoite on hyvä aina välillä kirkastaa uudelleen ja sitä voi aina tarvittaessa myös muuttaa. Sinä itse päätät. Joskus matkasta saattaa tulla mutkikkaampi, mutta se saattaakin olla loppupeleissä parempi reitti, koska rosoisella matkalla oppii aina enemmän uutta. Kuten elämässä yleensäkin. Varsinkin itsestään. 

Alun perin ajattelin, että tekisin vakituisen työni ohella osa-aikaisesti hyvinvointivalmennuksia. Eli siten saisin elämääni lisää niitä asioita, jotka kiinnostivat minua erityisesti. Mutta pian huomasin, etten silloisessa työssäni päässyt käyttämään niin usein coaching-taitojani kuin olisin halunnut, ja etten sittenkään ehtisi/jaksaisi tehdä harrastusluontoisesti toista työtä. Ajauduin isojen kysymysten äärelle. Varsinkin, kun Business Coaching -koulutuksen jälkeen olin alkanut haaveilla pitkästä LCF Life Coach -koulutusohjelmasta, johon en silloisten töideni ohessa olisi pystynyt osallistumaan monien perättäisille arkipäiville osuvien lähiopetuspäivien takia.

Todella pitkän miettimisen jälkeen sain tehtyä päätöksen, joka oli tulevaisuuteni kannalta paras: otan riskin ja irtisanoudun. Pahinta, mitä olin keksinyt voivan sattua, oli se, että en yrittäjänä saisi tarpeeksi asiakkaita ja joutuisin hakeutumaan joihinkin muihin tehtäviin. Ehkä joihinkin sellaisiin, joissa voisin kuitenkin hyödyntää sitä osaamista, joka on lähimpänä sydäntäni… hmmm… ei kuulostanut ihan huonolta enää sekään vaihtoehto ;-)

8.     Usko ja luota itseesi – ja ota tarvittaessa avuksesi coach

Olet itse oman elämäsi paras asiantuntija. Sinulla on jo kaikki tarvitsemasi uuden aloittamiseen. Auta rohkeuttasi vain tulemaan esiin, se kyllä on jo sinussa. Tärkeintä on kuunnella sydäntään, niin on helpompi huomata eteen tulevat mahdollisuudet.

Paras tuki omalla matkallani ”rohkeaksi” on ollut coaching. Ammattitaitoisen valmentajan kysymysten ja harjoitusten ohjaamana omat mahdollisuudet avautuvat ihan eri tavalla kuin yksin pohtimalla. Itsekseen miettien ajatukset alkavat niin kovin helposti pyöriä mahdollisten riskien/uhkien ympärillä, jolloin hyvät suunnitelmat jäävät pelkojen varjoon.

Coaching todella auttaa muuttamaan unelmat konkreettisiksi tavoitteiksi, tavoitteet toimintasuunnitelmiksi ja toimintasuunnitelmat tekemiseksi, kunnes sitten joku kaunis päivä huomaatkin saavuttaneesi tavoitteesi – eli unelmasi J

 

9.     Matka jatkuu

Etukäteen ajateltuna lähes mahdottomalta tuntuva muutos voi siis hyvinkin olla mahdollinen, kun sille vain antaa tilaisuuden ja riittävästi aikaa. Aikaa voi hyvinkin mennä useita vuosia, mutta maalista on kiva katsoa toteutunutta matkaa taaksepäin.

Tommy Hellstenin kirja ”Saat sen mistä luovut” on loistava apu rohkeuden löytämisen tueksi. Yksi kirjan lempikohdistani on: ”Usein ajatellaan, että rohkeus on sitä, ettei pelkää. Näin ei kuitenkaan ole, vaan rohkeus on sitä, että toimii vaikka pelottaa.”

On jotenkin lohduttavaa, ettei peloista edes tarvitse päästä eroon. Ne toimivat tarvittaessa hyvinä itsetutkiskelun signaaleina: Mitä oikeastaan edes pelkään? Mikä on pahinta mitä voisi sattua? Mitä voisin silloin tehdä, jotta tilanne kääntyisi paremmaksi? Usein vastaukset näihin kysymyksiin saattavat oivalluttaa ja viedä eteenpäin.

Oma matkani jatkuu hyvinvointi- ja työyhteisövalmennusten parissa. Haluan erityisesti lisätä kaikkien rohkeutta tehdä asioita itseään ja toisiaan paremmin kuunnellen. Aito ja arvostava vuorovaikutus (myös oman pään ja sydämen välillä) on tärkeä väylä jokaisen hyvinvointiin.

Rohkeutta muutoksen polullesi toivoen,

Sini

Ps. Jos et vielä ole käynyt kurkkaamassa Hyvinvointiluotsin nettisivuja, pääset sinne tästä linkistä. LCF Life Coach -kollegojen kanssa tulemme toteuttamaan inspiroivia valmennustilaisuuksia, joissa jokainen osallistuja pääsee taas askeleen lähemmäksi omaa unelmaansa. Jos kiinnostuit, voit laittaa viestiä minulle sini@hyvinvointiluotsi.fi, niin lisään sinut tulevien tapahtumien postituslistalle.

 

Ei reitillä niin väliä kun päämäärä on tiedossa

Miten sinä reagoit, jos joku asia ei mene toivomallasi tavalla? Onko seurauksena yleensä kiukkua, epätoivoa, ”antaa sitten olla koko juttu!”-fiilistä vai jotain muuta? Pääsin tutustumaan omiin reagointitapoihini joululomalla, koska moni asia ei mennyt yhtään niin kuin olin suunnitellut:

1.     Suunnittelin ulkoilevani päivittäin raikkaassa ilmassa posket terveyttä punoittaen.

Mutta näin siinä kävi: Tulin kipeäksi juuri loman kynnyksellä, ja vietin koko jouluviikon sisällä… Viisas kehoni ilmeisesti oli sitä mieltä, että lepo olisi nyt huhkimista tärkeämpää, ja siksi kehitteli jonkun pihisevän keuhkopöpön vauhtiani hillitsemään.

2.    Suunnittelin laittavani jouluksi mahdollisimman vähän ruokia itse, koska perheessämme monikaan ei välttämättä syö joululaatikoita ja mieheni oli luvannut hoitaa kalat ja lihat. Suunnittelin käyttäväni jouluaaton mieluummin rentoutumiseen, ulkoiluun ja lukemiseen.

Mutta näin siinä kävi: Homma lähti ihan lapasesta ja vietin lähes koko jouluaaton keittiössä… Jo edellisenä iltana vähän perunoita imeltymään (”itsetehty on niiin hyvää”), haudutettua riisipuuroa (”se vaan niiin kuuluu jouluaattoon ja mantelin piilottaminen on hauskaa”), lanttulaatikko (”se ei vie kauaa aikaa”), sienisalaatti (”kun saatiin niiin hyviä suolasieniä, joita 5-vuotias poitsukin on ollut poimimassa mummin kanssa”), joulutorttuja (”valmistaikina on niiin kätevää”), raikas salaatti (”vähän vitamiineja joulupöytään”) ja luumurahka (”se on niiin helppo tehdä”). Ja siinä se yhtälö sitten olikin ;-)

3.    Suunnittelin pitäväni viikon tauon työasioissa. Vuosi on ollut vauhdikas, ja työ- ja vapaa-ajan käsite on välillä päässyt hämärtymään.

Mutta näin siinä kävi: Löysin loppuviikosta itseni ihan innokkaana viilailemasta yritykseni nettisivuja julkaisukelpoisiksi... Joulua edeltävällä viikolla oli ihanat valmennuspäivät Valmentamossa, jossa kirkastettiin oman liiketoiminnan ydintä, ja eihän niitä ajatuksia voinut jättää odottelemaan. Saattaisi vaikka unohtua! 

Kaikissa noissa tilanteissa havahduin jossain vaiheessa siihen ajatukseen, että ”eihän tämän näin pitänyt mennä”. Aina sillä hetkellä ensin ketutti lujaa. Onneksi olin ennen mitään tarkempia suunnitteluja asettanut joululomani päätavoitteeksi, että tästä lomasta tulee ihan paras joululomani ikinä. Ja aina kun suunnitelmat syystä tai toisesta eivät pitäneet, palasin miettimään, palveleeko uusi tilanne päätavoitteen toteutumista. Ja kyllä, niin siinä aina kävi! 1: Oli ihan parasta viettää sisällä monta yöpukupäivää perheen, hyvien kirjojen ja pelien kanssa. 2: Jouluaatto kattiloiden ja uunin äärellä oli ihan parasta rentoutumista ja herkulliset tekeleet maistuivat kaikille. 3: On ihan parasta, että nettisivujen ”synnytystuskat” alkavat olla takanapäin ja kohta voin tietotekniikan sijasta keskittyä itselle mieluisampiin asioihin J

No mitä tästä kaikesta voisi oppia? Ainakin sen, ettei kannata jäädä murehtimaan pieleen menneitä suunnitelmia, koska uusi tilanne saattaa hyvinkin johtaa juuri sinne minne alun perin oli tarkoituskin mennä. Ja sen, että kannattaa miettiä etukäteen, mitä haluaa saavuttaa, koska muuten ei välttämättä edes huomaa hyvien asioiden osuvan kohdalle. Nytkin vaihtoehtona olisi ollut surkutella kipeänä olemista, ärsyyntyä koko jouluaaton vievistä keittiöpuuhista ja stressaantua työnteosta lomalla. Ja niiden seurauksena vastailla ”mitensunjoululomameni?” -kysymyksiin murahtelemalla tympeästi: ”Siinähän se, eipä juuri tuntunut lomalta”.

Etukäteen asetettu tavoite toimii kuin unelma: se viitoittaa reittiä kohti haluttua päämäärää. Reitti itsessään voi kuitenkin olla kulloistenkin tilanteiden sattumusten summa. No, nyt tämä menee jo ehkä vähän turhan filosofiseksi. Voi olla, että joululomalla lukemillani kirjoilla on osuutensa asiassa. Suosittelen lämpimästi: Saku Tuomisen ”Hyvä elämä – Lyhyt oppimäärä” ja Louise L. Hayn ”Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi”. Ensin mainitusta löytyy tähän kirjoitukseen sopiva lainaus liittyen muistelemiseen: ”Myönteinen muistaminen muuttaa alkuperäisen muiston myönteisemmäksi, kielteinen kielteisemmäksi.” Yksinkertaista ja totta.

Mitkä olivat sinun parhaimpia oivalluksiasi tänä vuonna? Muistele niitä myönteisesti, niin ne johdattavat sinut kohti toivomaasi tulevaisuutta!

Ihania muistoja vuodesta 2013 kaikille toivotellen,

Sini

Ps. Reseptivinkkinä sienisalaatista tykkääville: kuullottamalla sipulin pienessä tilkassa öljyä, aromista tulee pehmeämpi kuin käyttämällä raakaa sipulia.

 

Voimavaratasapaino kohdilleen

Mitkä asiat palauttavat sinun voimavarasi parhaiten stressaavan päivän tai liikuntasuorituksen jälkeen? Olin nyt marraskuussa uudemman kerran kolme vuorokautta ”piuhoissa kiinni”, jotta saisin tietoa itselleni parhaimmista keinoista ylläpitää voimavaratasapainoani. Kyseessä oli Firstbeat hyvinvointianalyysi, joka perustuu luotettavaan suomalaiseen huipputeknologiaan.

Mielenkiintoisinta on saada dataa yöunen aikana tapahtuvasta palautumisesta, koska tulokset ovat usein yllättäviä. Iltapäivällä tehty rankka lenkki esimerkiksi aiheuttaa minulla sen, että palauttava vaikutus alkaa vasta useita tunteja nukahtamisen jälkeen. Jotta voimavaratasapaino ei menisi miinukselle, välipäiviä treenaamisesta todella tarvitaan. Samaan kellonaikaan tehty kevyempi lenkki sen sijaan auttoi palautumaan myös unen aikana.

Oli hauska verrata tuloksia noin puoli vuotta aiemmin tekemääni vastaavaan mittaukseen. Aiemmista havainnoista viisastuneena olen lisännyt päiviini rentoutumishetkiä, ja se myös näkyi tuloksissa. Analyysi auttaa löytämään konkreettiset asiat, jotka palauttavat itseä. Joillekin esimerkiksi siivous näkyy mittauksessa rentouttavana puuhana, mutta ei minulla, vaikka periaatteessa siivoamisesta pidänkin. Yllättävää oli myös se, että ruuanlaitto oli minulle palauttavaa, vaikka olen aika laiska kokki. Ehkäpä juuri siksi ;-) Myös poikani kanssa vietetty päivittäinen leikkituokio mentiin vihreällä, kuten myös osa toimistopäiväni työajasta, jee!

Eli arjen palauttaviksi hetkiksi ei aina tarvita päiväunia tai meditointia, mutta pitihän minun nekin nyt tietenkin tieteen nimissä testata; Mindfulness-meditointi eli tietoinen hengitykseen keskittyminen oli palauttavalta vaikutukseltaan tehokkaampaa kuin rentoutus-cd:n kuuntelu tai päiväunet. Vapaapäivänä ensimmäisen heräämisen jälkeinen tunnin kestänyt koiranuni torkkuen oli myös kannattavaa, koska silloin mentiin tiheimmällä vihreällä palkilla, mikä on merkki erittäin hyvästä palautumisesta.

Kukaan tuskin välttyy yllätyksiltä omaa raporttia tutkiskellessaan. Monille yllätyksenä tulee esimerkiksi se, että illalla rentoutumismielessä otetun pienehkön alkoholimäärän vaikutus on usein täysin päinvastainen: alkuyön uniaika saattaa mennä monta tuntia punaisella, kun keho palautuu alkoholin aiheuttamasta rasituksesta. Aika usein oma arvio yön sujumisesta onkin ristiriitainen mitattuun tulokseen verrattuna. Jos suunta on väärä ja niin jatkuu pitkään, tuloksena on voimavaratasapainon heikkeneminen, mikä näkyy muun muassa uupumuksena ja entistä herkempänä stressaantumisena.

Kehoa on hyvä kuunnella, se on yleensä viisas ja ilmoittaa mahdollisista häiriöistä esim. väsymyksenä, keskittymiskyvyn puuttumisena tai palautumishitautena treenin jälkeen. Hyvinvointianalyysi auttaa tunnistamaan oman kehon viestejä entistä helpommin ja näin voimavarat on helpompi pitää tasapainossa.

Seuraava tavoitteeni liittyy nukkumaanmenoajan aikaistamiseen, koska olen tähän asti ollut aamuvirkku yökyöpeli. Nykyisin aamuvirkkuus on kuitenkin alkanut kääntyä ennemminkin aamutorkkuudeksi, joten asiantuntijan mukaan ”jotain tarttis varmaan tehdä!”.

Rentouttavaa joulun odotusta toivotellen,

Sini

Ps. Jos haluat hyvinvointianalyysin itsellesi tai lahjaksi lähimmäiselle, Lifetime Wellnessin loistava joulutarjous julkaistaan maanantaina. Ilmoittelen siitä myös Hyvinvointiluotsin facebook-sivulla J

Energiaa metsästä

Mikä on ollut sinulle tämän syksyn rentouttavin tai muuten vain mieleenpainuvin kokemuksesi? Minulle elämyksellisin kohokohta oli vierailu valmentajakollegani ”toimistossa”. Lifetime Wellness –valmentajaverkostoon kuuluva Susanne nimittäin työskentelee erä- ja luonto-oppaana, ja lähdimme porukalla seikkailemaan syvälle Nuuksion metsiin. Tai seikkailulta se ainakin minusta tuntui, kun muutaman tunnin patikointireitti nuotiopaikalle kulki välillä poluttomassakin maastossa. Erityyppistä metsämaisemaa, kalliota, lampia, pitkospuita jne. Kaupungissa suuntavaistoni toimii kohtalaisen hyvin, mutta aarniometsän keskellä olisin kyllä ollut aika pulassa ilman Susannea.

Retkemme osui parhaaseen ruska-aikaan, joten kamerallekin löytyi käyttöä. Päivän reissu oli uskomattoman ihana kokemus. Upeat värit, havun tuoksu, lehtien vaimea havina, nuotion lämpö ja makkaranpaisto – siinäpä oli ravistelua joka aistille.

 

Jo muutaman minuutin metsässä oleminen kuulemma pudottaa elimistön stressitasoa huomattavasti, ja kyseinen väite on helppo allekirjoittaa. Metsä tuntui yhtä aikaa sekä rentouttavalta että energisoivalta. Koko reissulla ei tullut vastaan yhtään ketään, ja luonnon hiljaisuus oli melkein epätodellista. Kaupunkialueen lenkkeilymaastoissa ja lähimetsien poluilla on yleensä isoista teistä aiheutuvaa taustakohinaa. Kohinaan on niin tottunut, että sen olemassaolon huomaa vasta kun se puuttuu.

 

Monet yritykset järjestävät suunnittelu- tai virkistyspäivänsä luonnon keskellä. Se toimii loistavana paikkana luovuuden herättämiseen ja jopa itsensä voittamiseen. Kaikille metsässä patikointi ei nimittäin ole etukäteen ajateltuna kiva juttu, mutta harvassa ovat ne, jotka kokemuksen jälkeen ovat naama mutrussa.

 

Jatkossa omat suunnittelupäiväni suuntautuvat välillä varmasti metsän rauhaan. Saattaa olla, että rentoutumisen ja energisoitumisen maksimoimiseksi salaa jopa halaan jotain vanhaa ja viisaan näköistä puuta! Kunhan ensin pääsen kokonaan eroon ”mitäjosjokunäkeeniinmitäsesittenmustaoikeinajattelee” –tunteesta. ;-)

Ihanaa loppusyksyä toivotellen,

Sini

 

Ps. Reseptisuosikkini tällä hetkellä on lisukkeeksi sopivat helpot uunijuurekset: vaihdellen esim. neljää eri makua kerrallaan (porkkana, punajuuri, lanttu, nauris, bataatti, palsternakka jne.). Kuori, pilko ja kääntele öljyssä, jossa mausteena makusi mukaan yrttejä ja/tai valkosipulia. Sitten uuniin n. 40 minuutiksi. Kerralla voi hyvin tehdä useammallekin päivälle.

 

Reseptit jakoon

Tuntuuko sinusta joskus siltä, että ruokakaupassa ostoskärryyn ja kotona ruokapöytään päätyy aina muutamat samat vaihtoehdot? Etenkin kauppojen runsaiden kasvisvuorien keskellä turvaudut tuttuihin kurkkuun, tomaattiin, paprikaan ja salaattiin. Ja kun joskus kaupassa olet inspiroitunut mukavan näköisestä vihanneksesta ja innoissasi suunnittelet laittavasi siitä vaihtelevaa ja terveellistä ruokaa, jonkin ajan päästä kyseinen rehu muistuttaa itsestään jääkaapissa kasvattamillaan versoilla? Ja sitten kun puoliksi kompostoitunut ex-vihannes on kärrätty biojäteastiaan, sama juttu toistuu taas seuraavalla kerralla…

Monien viimeaikaisten keskustelujen perusteella meitä ylläolevaan joukkoon kuuluvia on aika paljon. Itse tunnustan noin käyvän erityisesti juuresten kanssa. Pullotettu sekavihannes-/punajuuri- tai jopa hapankaalimehu kyllä uppoaa solujani ilostuttamaan helposti, mutta jostain syystä vihannesosastolta käyttöön päätyvät yleensä samat tutut vaihtoehdot. Suurimpana syynä on varmasti suunnittelemattomuus. Usein kauppaan mennessä mitään listaa ei ole, tai vaikka olisikin, ei siinä ole mietitty, mitä seuraavaksi laitetaan ruuaksi. Eikä siinä yksittäinen selleri tai lantun palanen paljon sitten auta.

 

Eipä siis muuta kuin tuumasta toimeen: jo kauppalistaa tehdessä netti auki, siellähän niitä ihania reseptejä on sivutolkulla. Jos tämäkään ei innosta tarpeeksi, ystävät avuksi: on kiva kokeilla jotain sellaista, jonka joku on jo hyväksi todennut. Ja jos ihan pro-tason inspiraatiota haetaan, kannattaa perustaa ystävien tai vaikka töissä kahvitaukoporukan kesken ”reseptipiiri”, jossa viikoittain jokainen testaa jonkun vinkkaamaa reseptiä. On mukavaa vaihtaa kokemuksia kokkailuista ja siinä samalla omat tottumukset monipuolistuvat.

Olen nyt itse ottanut haasteen vastaan ja aion kokata joka viikko yhden uuden kasvisvoittoisen ruuan. Kaikenlaisia kasvisruokareseptejä saa laittaa tulemaan myös sähköpostilla sini.rantama(at)gmail.com. Parhaiten maistuneet jaan muidenkin iloksi tulevien blogikirjoitusten yhteydessä J

Tässä ensimmäisenä Hilkalta saatu ihana juuressosekeitto.

Oman maun mukaisessa suhteessa:

-        bataattia

-        porkkanaa

-        palsternakkaa

-        juuriselleriä

Mausteeksi chiliä (myös tuore käy), mustapippuria, yrttimaustetta ja halutessa myös valkosipulia.

Kuorimiseen ja pilkkomiseen ei mene kuin 15 minuuttia, kiehuminen vie toisen mokoman ja soseutus sauvasekoittimella pari minuuttia. Eli edes se omassa päässä kehitelty kiireen tuntu (ks. huhtikuun blogiteksti) ei ole esteenä tämän herkullisen ja terveellisen keiton tekemiselle. Valmiin keiton sekaan voi halutessaan laittaa raejuustoa, fetaa tai vaikka mozzarellaa, nam!

Herkullista syksyä toivotellen,

Sini

Mitä coaching on?

Elokuu on sujunut sutjakkaasti syksyn valmennustarjontaa valmistellen ja samalla vielä lämpimästä loppukesästä nautiskellen. Ensi viikolla starttaavaa elämäntaparemonttiin tähtäävää valmennusta on ollut kutkuttavaa ideoida, koska olen päässyt luomaan täysin tyhjästä ihan uutta. Pelkästään esittelymateriaalin rentouttavien kuvien valinta oli ihanan inspiroivaa! Valmennuksen sisällön osalta on mukavaa tehdä jotain hieman totutuista malleista poikkeavaa ja siten luoda osallistujille lisäarvoa.

Valmennusten lisäksi tapetilla on yrityksen nettisivujen tekeminen. Sisältöä kirjoittaessani mieleeni tuli otsikossa mainittu kysymys, johon olen törmännyt viime vuosina useaan otteeseen kertoessani siitä mitä teen. Vastausta on ollut hankala muotoilla lyhyesti (koska coaching voi olla niiiin paljon!), ja usein olen pienen yrittämisen jälkeen todennutkin, että se selviää parhaiten kokeilemalla. Hyvän valmentajan avulla jo yksikin coaching-tapaaminen voi saada aikaan isoja muutoksia omassa ajattelussa, ja siksi se on hyvin voimallista ja palkitsevaa.

Coaching on pelkästään jo terminä haastava, koska sille ei löydy ihan yleispätevää suomennosta ja alkuperäisenäkin sillä on useita merkityksiä. Usein puhutaan valmennuksesta, ja silloin coaching saatetaan ajatuksellisesti sekoittaa mm. urheiluvalmennukseen tai tavanomaiseen koulutukseen, jossa valmista tietoa välitetään toiselle sellaisenaan. Eniten tuleekin törmättyä siihen väärinkäsitykseen, että coachingissa valmentaja neuvoisi valmennettavaa.

Business Coaching on liike-elämässä maailmanlaajuisesti erittäin suosittu ja Suomessakin väitöskirjatasolla tutkittu valmennusmenetelmä. Ria Parppein väitöskirjan tuloksista voit lukea täältä. Life Coachingin eli elämäntaidon valmennuksen kysyntä on kovassa kasvussa, koska jatkuvasti hektistyvässä arjessa haasteita itsensä johtamisessa on yhä enemmän. Usein valmennuksen avulla saatu tauko arjen pyörityksestä avaa ihan uusia näkökulmia siihen, mikä on olennaisinta juuri nyt. Tällöin omat voimavarat kasvavat ja itselle parhaimpien valintojen tekeminen helpottuu.

Muotoilin tähän alle coachingin määritelmää saamieni coaching-oppien perusteella (Certified Business Coach ja parhaillaan menossa oleva LCF Life Coach -koulutus):

Coaching on ratkaisukeskeinen ja tulevaisuuteen tähtäävä valmennusmenetelmä. Aktiivisen kuuntelun, kysymysten ja erilaisten harjoitusten avulla valmentaja auttaa valmennettavaa pohtimaan asioita aiempaa laajemmin ja omien näkökulmiensa ulkopuolelta.

Coaching on pitkäkestoinen prosessi, jossa on tilanteesta riippuen tyypillisesti 4-10 valmennustapaamista. Tapaamisten välille voidaan sopia tehtäviä, joiden avulla konkreettisten toimintatapojen muutosten ja päätösten tekeminen helpottuu.

Coaching sopii kaikille, koska siinä lähdetään aina valmennettavan omista lähtökohdista ja edetään valmennettavalle sopivaan tahtiin. Coaching on ehdottoman luottamuksellista.

Coachingissa valmentaja ei jakele omia mielipiteitään eikä neuvo, vaan valmennuksessa tähdätään valmennettavan oman potentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Kun ratkaisut tulevat omien oivallusten kautta ja itselle sopivista lähtökohdista, matka kohti tavoitetta tuntuu mielekkäältä. Valmentajan tehtävänä on auttaa matkan varrella mahdollisten eteen tulevien esteiden ylittämisessä.

Kohti päätavoitetta edetään sopivankokoisten välitavoitteiden kautta, jolloin jo matka itsessään on palkitsevaa! Ajattelumallien muuttumisen myötä toivotut tavoitteet saavutetaan pitkäkestoisesti.

Valmennuksessa hyödynnetään ratkaisukeskeistä toimintatapaa ja positiivista psykologiaa. Tämän viitekehyksen lisäksi hyödynnetään tarvittaessa tekniikoita, joiden tausta löytyy urheilijoiden mentaalivalmennuksesta, NLP:stä, luovuusvalmennuksesta, mindfulnessista jne. Valmennuksen tavoitteena on hyödyntää niin tietoisen mielen kuin tiedostamattomankin mielen potentiaalia. Keinot valitaan aina asiakaslähtöisesti valmennettavan toiveita kuunnellen.

Miten elämäntaidon valmennus eli Life Coaching ja Business Coaching eroavat toisistaan?

Eivät juuri mitenkään muuten kuin käsiteltävien aiheidensa osalta. Molemmissa toteutuvat edellä kerrotut coachingin elementit. Ja monia aiheita voidaan käsitellä kummassakin yhteydessä, kuten esimerkiksi ajankäytön hallintaa tai vuorovaikutustaitoja.

Tyypillisiä aiheita elämäntaidon valmennuksessa ovat esimerkiksi:

·         ajankäytön hallinta

·         johonkin asiaan ryhtyminen

·         itsetunnon vahvistaminen

·         vuorovaikutustaidot

·         liikunnan lisääminen

·         painonpudotus

·         raha-asiat

·         parisuhdeasiat

·         urasuunnittelu

·         asuminen

·         uusperhekuviot

·         jne.

Tyypillisiä aiheita Business Coachingissa ovat esimerkiksi:

·         ajankäytön hallinta

·         työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen

·         valmentava esimiestyö

·         vuorovaikutustaidot

·         johtamistaidot

·         palaverikäytännöt

·         projektien edistäminen

·         työmotivaatio

·         työilmapiiri

·         tiimityö

·         organisaatiomuutokset

·         yt-neuvottelut

·         jne.

Business Coachingissa voi olla mukana niin sanotut kolmikantakeskustelut, joissa valmentajan, valmennettavan ja organisaation edustajan kesken käydään lävitse valmennuksen yleisiä tavoitteita organisaation näkökulmasta. 

Ja tässä sitä taas ollaan, coachingin kuvaaminen ei taaskaan onnistunut ihan vain parilla sanalla… Koska asia on niin monitahoinen, varmaan jatkossakin kehotan kysyjiä kokeilemaan menetelmää käytännössä. Vasta silloin tietää, mistä siinä todella on kyse.

Lopuksi: Saat juuri sellaisen tulevaisuuden kuin millaiseksi sen itse haluat. Kokemuksemme maailmasta ja itsestämme muodostuvat ajatuksistamme, ja niihin pystymme onneksi itse vaikuttamaan. Totuttuja ajatusmalleja ei aina ole helppoa muuttaa, mutta harjoittelu vaikkapa hyvän valmentajan avulla kannattaa. Parhaimmillaan coaching auttaa pääsemään eroon rajoittavista uskomuksistamme, ja sitä kautta saattaa onnistua jopa hyppäys täysin uudelle uralle (kuten kävi eräällekin nimeltä mainitsemattomalle itseään etsivälle juristille, joka nykyisin työskentelee intohimonsa äärellä hyvinvointivalmentajana ;-)

Ja vielä pohdintatehtävä pimeneviin syysiltoihin: Mikä sinun unelmasi on? Miten muotoilisit sen konkreettiseksi tavoitteeksi ja mitkä olisivat hyviä välitavoitteita? Mikä on ihan ensimmäinen askel, joka tulisi ottaa päästäksesi tavoitettasi kohti? Koska otat ensimmäisen askeleen?

Raikkain syysterveisin,

Sini